Kompostista multaa, kyllä! Kompostoikaa pihalliset, se palkitsee.

Aiemmat päivittelyni kompostin toimivuudesta olivat selvästikkin aivan liian hätäisiä: luonto hoitaa tehtävänsä ja viime viikolla saimme kompostista ulos ensimmäinen erä, kyllä, valmista multaa. Saimme siis tilaa taas talven biojätteitä varten.

Muutama huomio kuitenkin kompostista:

1) biojätepussit, ne eivät maadu samaa tahtia kuin biojäte ja pihajäte. Niitä sai noukkia pois muuten valmiista mullasta.
2) kananmunankuoret todellakin kannatta musertaa pieniksi. Sekaan oli joutunut muutama lähes puolikas kanamunankuori ja ne eivät olleet maatuneet.
3) Kompostiheräte on pop.
4) Jos säilöt biojätteitä nesteitä valuttavassa astiassa, kuten me, niin kompostiin täytyy lisätä aina toisinaa vettä.

Ja lopuksi, kyllä itse kompostoitu multa on komeaa! Ylpeys vetää vertoja ensimmäisen itsekasvatetun perunan löytymisestä kasvimaalta. Mutta ei kuitenkaan ihan. Kyllä luonto vain on ihana ja ihmeellinen asia.

Ihmiset, lajitelkaa jätteitänne! Biojäte menee hukkaan sekajätteen seassa. Pihalliset, kompostoikaa! Multapussit on kalliita.

Ja kun ei tällä kertaa ollut teemaan sopivaa kuvaa niin tässä jotain vähän erilaista:

Tunnelmia kesältä <3

Biojätteen kompostointi | Tuleeko siitä mitään?

Prinsessoista biojätteeseen. Puolitoista kuukautta on vierähtänyt siitä kun hankimme kompostin. Biojätettä meillä tulee 1-5 pss (5 l pussi) viikossa. Eniten biojätteissämme on kahvinpuruja, kanamunien, vihannesten, kasvisten ja hedelmien kuoria. Lisäämme myös hieman talouspaperin silppua biojätteen sekaa, jotta se ei tulisi liian märäksi. Lihaa ja luita kompostiin ei saa laittaa, joten jos niitä jää menevät ne sekajätteisiin. Alustimme kompostimme puutarhajätteillä: risuilla ja ajetulla ruoholla. Parin viikon jälkeen saimme myös ostettu kompostiherätettä, jota lisäsimme aluksi kompostin pohjalle ja nykyään jokaiseen biojätepussiin.

Aluksi kompostissa ei tuntunut tapahtuvan mitään. Ei siis yhtään mitään. Lämpötila oli 15 astetta, komposti ei haissut miltään. Siellä ei tuntunut elävän tai haisevan mikään: ei edes niin tuttu biojäteroskiksen haju. Kun aloimme lisäämään kompostiherätettä lämpötila nousi hieman: 19 asteeseen. Pikkukärpäset ilmestyivät yhden appelsiinikuorilastin jälkeen. Myös hajua alkoi muodostumaan, mutta niin kai ilmeisesti kuuluukin? Mädän kanamunan hajuinen se ei kuitenkaan ole. Lopulta kärpäset katosivat. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Odotamme siis suurella mielenkiinnolla milloin todellinen elämä kompostissamme alkaa ja siitä on ilmeisesti merkkinä nopea lämpötilan nousu. Jännittää kuitenkin vähän se, ehtiikö tämä tapahtua ennen kuin talvi tulee. Nyt on jo syyskuu ja yöt kylmiä. Jos kompostimme ei lähde elämään talvipakkasiin mennessä täytynee kai harkita biojätteiden heittämistä sekajätteisiin talven ajaksi ja yrittää ensi keväänä uudestaan.

Omakotitalon tuomia uusia tuulia: kierrätys ja jätelajittelu

Suurin muutos kun muuttaa kerrostalosta omakotitaloon on se, että tarvitset kaikkea mitä et ole ennen tarvinnut. Esimerkiksi jos kierrätät, kuten me, niin omakotitalossa kierrätykseen täytyy nähdä jopa vähän vaivaa. Meillä on kerrostalosta tottuneena 6 roskista ollut käytössä. Hullua vai mitä?

Kaikki vieraamme saavat niistä aina päänvaivaa, vaikka meille se on aivan itsestäänselvä asia. Roskat lajitellaan energiajätteisiin, biojätteisiin, paperijätteisiin, metalli- ja lasijätteisiin. Loput laitetaan sekajätteisiin.

Olen huomannut, että normaalissa omakotitalo-kodissa lähes kaikki lentää sekajätteisiin, koska ei jakseta nähdä vaivaa, aikaa tai rahaa jätteiden kuljetukseen muualle. Meidän taloudessamme sekajätettä on aina syntynyt kaikista vähiten. Nyt siis kaksi maailmaa kohtaa: jaksammeko enää nähdä vaivaa jätteiden lajitteluun vai ei?

Yritys on ainakin kova: hankimme sekajätteastian lisäksi pihaamme energiajäteastian, vaikka se maksaakin hieman extraa. Kun syksy ja talvi tulee, yritämme polttaa takassa lähes kaikki paperi- ja pahvijätteet. Kesäisin ne pitäisi viedä kodin ulkopuolelle kierrätykseen, samoin kuin lasi- ja metallijätteet.

Biojäte on ehkä suurin ongelma, koska se on jäte, jonka todellakin haluaisimme kierrättää. Onhan siitä melkeinpä eniten haittaa ympäristöllekin. Biojätettä ei ilmeisesti noudeta Porin alueella omakotitalopihasta. Ostoslistalle nousi siis niin hassu ja uusi ilmiö kuin komposti. Kompostissakin on oma ongelmansa kun sen aloittaa tyhjästä: sen käynnistämiseen tarvitsisi valmista kompostissa käynyttä ainesta. No mistäs sellaista saat, kun asut kaupungissa, jossa ei ole sukulaisia ja kaverit eivät vielä ole siirtyneet elämänvaiheeseen, jossa tarvitse kompostia. Lisäksi kompostin käyminen kestää todella kauan. Pohdituttaakin miten uusi kompostimme (jonka pitäisi olla neljän hengen taloudelle) riittää meille kahdelle. Ei, että heittäisimme paljon ruokaa roskiin. Mutta kahvinpurut, puutarhajäte ja week-day-kasvissyöjien kasvistenkuoret ja -perkausjätteet kyllä kuormittavat ihan mukavasti kompostia. Lihaa ja luitahan kompostiin ei saa edes laittaa.

Saapa siis nähdä miten meidän kierrätys- ja lajittelubuumillemme käy. Onko se omakotitalossa tuhoon tuomittua?