Kompostista multaa, kyllä! Kompostoikaa pihalliset, se palkitsee.

Aiemmat päivittelyni kompostin toimivuudesta olivat selvästikkin aivan liian hätäisiä: luonto hoitaa tehtävänsä ja viime viikolla saimme kompostista ulos ensimmäinen erä, kyllä, valmista multaa. Saimme siis tilaa taas talven biojätteitä varten.

Muutama huomio kuitenkin kompostista:

1) biojätepussit, ne eivät maadu samaa tahtia kuin biojäte ja pihajäte. Niitä sai noukkia pois muuten valmiista mullasta.
2) kananmunankuoret todellakin kannatta musertaa pieniksi. Sekaan oli joutunut muutama lähes puolikas kanamunankuori ja ne eivät olleet maatuneet.
3) Kompostiheräte on pop.
4) Jos säilöt biojätteitä nesteitä valuttavassa astiassa, kuten me, niin kompostiin täytyy lisätä aina toisinaa vettä.

Ja lopuksi, kyllä itse kompostoitu multa on komeaa! Ylpeys vetää vertoja ensimmäisen itsekasvatetun perunan löytymisestä kasvimaalta. Mutta ei kuitenkaan ihan. Kyllä luonto vain on ihana ja ihmeellinen asia.

Ihmiset, lajitelkaa jätteitänne! Biojäte menee hukkaan sekajätteen seassa. Pihalliset, kompostoikaa! Multapussit on kalliita.

Ja kun ei tällä kertaa ollut teemaan sopivaa kuvaa niin tässä jotain vähän erilaista:

Tunnelmia kesältä <3

Kesän valmistuneet projektit osa 1: Sauna remontti

Päätimme muutamia kuukausia sitten tehdä pintaremontin saunaamme. Panoksemme oli arki-iltojen tunteja, sijoitus hiomakoneeseen ja 40 euroa. Hiomme vanhan pinnan pois ja käsittelimme valkean värisellä saunavahalla pinnan. Kuivumiseen meni noin viikko. Mutta ajai, että tulos oli kaikkien menetettyjen tuntien arvoinen.

Nyt sauna näyttää meiltä. Se näyttää yhtenäiseltä muun sisustuksen kanssa. Se tuntuu ja tuoksuu uudelta. Se tuntuu ensimmäistä kertaa meidän saunalta.

Olimme yllättyneitä siitä, kuinka valkeaksi saunan saimme. Kaikki varoittelivat, että tulos ei välttämätä näy ensimmäisen "maalauksen" tuloksena, mutta tulos oli toinen. Emme viitsineet enää toista kerrosta valkoista vahaa maalata pinnoille, koska pelkäsimme siitä tuleva liiankin valkoinen.

Ensimmäinen saunakertakin tuntui siltä kuin olisi ollut uudessa saunassa. Löylyt ja ilma olivat kosteita kuin puusaunassa, vaikka sama vanha sähkökiuas pysyi paikallaan. Ilmeisesti vanha kulunut pinta saunassa kuivasi ilmankin. Jos haluaa helpolla ja halvaalla eräänlaisen "kasvojen kohennuksen" vanhalle saunalleen niin suosittelemme ehdottomasti kokeilemaan pintojen käsittelyä. Voi olla, että sauna ei muuta kaipaakkaan!

Kevyt kasvojen kohotus. Saunaremontti.

Aitaprojekti on valmis! | Aidan rakentamisen budjetti ja aikataulu

Aloitimme aitaprojektin jo toukokuussa. Ja se lopulta valmistui elokuussa. Ainakin lopullisesti. Yhteensä aikaa ei olisi mennyt tunneissa varmaankaan kovin paljoa: mutta kun sitä tekee aina silloin tällöin niin se, että viimeiset maalaisut saatiin pintaan niin meidän kuin naapurinkin puolelta niin kyllähän siihen tovi vierähti. Heinäkuussa aidan suhteen ei tapahtunut oikeastaan mitään: helteet pitivät siitä huolen.

Yhteensä yhden pihaa sivuavan reunan aidan rakentaminen maksoi kaikkineen noin  1400 euroa. Olihan siinä metrejäkin yli 40 m. Mutta yllättävän kalliiksi aidan rakentaminen omatoimisesti tulee. Tämä summa siis sisältää niin puutavarat, ruuvit, maalit kuin kuorikatteetkin. Ei bensoja, ei työtunteja, peräkärryä eikä koneita ( jotka onneksi olivat omasta takaa!) Aidan korkeus on noin 120 cm.

Toukokuu: vanhan aidan irrottaminen ja hävittäminen roskalavalle. Puutavaran, ruuvien ja maalien ostaminen.

Terassiremontti kuvasta näkee, että vanha aita on poistettu tässä vaiheessa.

Aita edistyy!

Kesäkuu: Puutavaran sahaaminen valmiiseen muotoon ja tukipylväiden asentaminen. Aidan varsinainen rakentaminen.

Elokuu: Ei suurempia toimintoja.

Helteiden alkaessa aita oli saatu jo paikalleen ja sitä oltiin jopa hieman maalailtu!

Elokuu: aidan viimeistely, maalaaminen ja kuorikatteet. Ja kyllä siitä tuli komea! Samana iltana kun kaverimme kanssa viimeistelimme aidan maalauksen korjasimme yhtäkkii myös varastomme oven. Kyllä olemme eteviä ja tehokkaita. Molempiin saimme kaverilta apua kaljapalkalla! Kiitos vielä Markus.

Ovi sai uuden kasvojen kohotuksen!

Siinä se nyt on: valmis aita.

Punainen tupa ja oma perunamaa | Oodi pihalle

Olemme nyt asustaneet omakotitalossamme vuoden ympäri. Olemme kokeneet kaikkien vuoden aikojen haasteet ja parhaimmat puolet - ja emme ole koskaan olleet näin onnellisia. Omakotitaloelämä on meitä varten, emmekä enää osaisi kuvitellakaan muunlaista asumismuotoa.

Kasvimaa, Jussi ja kuokka?

 Kaikki ihmiset eivät ole kuitenkaan piha-ihmisiä, kuten me olemme. Myös meillä oli epäilyksemme pihan hoitomäärän suhteen, mutta onneksi se on palkinnut huomattavasti enemmän kuin ottanut. Nurmikon leikkuu ja lumen luonti on näitä negativiisempia puolia: mutta onneksi osaamme niihinkin suhtautua hullun huumorin kautta, koska ovathan molemmat erinomaista hyötyliikuntaa. Tosin toivomme jatkossakin mahdollisimman lumettomia talvia. Nurmikon leikkuulta emme taas säästy: tonttimme on entisellä peltomaalla ja kas kummaa kaikki kasvaa tavallista paremmin: myös nurmikko. Ei ollut edes tänä kesänä kuivuudesta ongelmia.

Parasta omakotitalossa asumisessa on kuitenkin loppujen lopuksi tuo ihana taloa ympäröivä tontti, piha, joka kutsuu kaikenlaisiin tehtäviin. Silloin kun se ei kutsu, niin luonteenomaisesti keksimme uusia projekteja ihan vain silkasta tekemisen ilosta. Tämä vuoden parhaimmat kokemukset saimme kohopenkistä ja omasta kasvimaasta, ensi vuonna laajennamme pihallemme vielä suuremman kasvimaan. Lisäksi ostimme luumupuumme kaveriksi tohtorin päärynäpuun!

Retiisisadon ensimmäinen erä. Niin kauniin värisiä!

 Huomasimme, että kesä-syyskuun aikana kauppaostoksiemme loppusumma pieneni kolmanneksella, koska lähes kaikki tuoretuotteet löytyivät omasta pihasta: salaatit, pinaatit, retiisit, perunat, punajuuret, persiljat, basilikat, tillit, ruohosipilut jne. Niitä olis lähestulkoon riesaksi asti: salaattia emme saaneet kaikkea edes syötyä. Pinaatit, ruohosipulit, persiljat, karviaiset, mustaherukat ja punajuuret täyttivät myös pakkasen. Niistä saa siis nauttia myös tulevina kuukausina. Kolmen itäneen perunan uhraus kompostin sijaan mullalle tuotti meille uusia perunoita useita kiloja. Peruna olikin kesän positiivisin yllättäjä!

Syyskuun viimeinen perunasato. Komeita!

Vaikka vietimme tunteja ja tunteja niin pihamme kuin kasvimaamme parissa niin ei se meitä haitannut, puutarhan hoito kun on meille mieluinen harrastus. Ruokabloggaajakin löytää itsestää täysin uusia puolia kun pääsee kasvattamaan omaa ruokaansa aivan alusta saakka. Saimme osasta sadosta, jopa ensi vuoden siemenet kerättyä talteen.

Enpä ollut ennen kesää 2014 nähnyt salaatin kukkivan!

Kasvimaan hoito oli terapeuttista ja ravitsevaa. Ja siltikin meillä jäi paljon paljon aikaa myös muille projekteille: kuten aidan rakentamiselle, väliaikaisen terassin rakentamiseen, saunaremontille, vanhojen verantojen maalaamiseen jne. Ja kyllä olimme molemmat kokopäivätyössä ja vietimme ihan oikeaakin vapaa-aikaa! Kuten kuvasta näkyy kruunutilliäkin tuli enemmän kuin tarpeeksi mm. rapujuhliin!

Rapujuhlat kruunasi tämä valtava kruunutilli!

Nyt kun syyskuu on täällä ja laitamme pihaa talvikuntoon voimme vain haikailla kesän hauskoja hetkiä pihan parissa. Edessä on pitkä, kylmä ja pimeä talvi, joten emmeköhän ole taas jo huhtikuun alussa valmiina uusiin kokeiluihin ja projekteihin niin pihan kuin talommekin kanssa.

Aidan rakentaminen nollasta valmiiksi | Ensimmäinen aitaprojekti

Kun muutimme taloomme lähes vuosi sitten meillä oli se valkoinen aita ympäröimässä pihapiiriämme. Tuulikylän alueelle valkoinen aita näyttäisi olevan ominainen näky: lähes joka pihaa ympäröi valkoinen aita tai kuusiaita. Pian kuitenkin saimme huomata, että meidän aitamme ei ollut aivan täysissä voimissaan: se oli laho ja paikoittain valmiiksi murtunut. Naapurimme informoivat meitä, että olivat edellisenä talvena puoliksi toivoneet ja puoliksi pelänneet, että aita pettää lumen alta ja kaatuu. Toinen naapurimme otti ohjat omiin käsiinsä, poisti toiselta puolelta aidan ja korvasi sen kuusi-istutuksilla.

Niinpä aita-projekti oli itsestään selvyys tänä kesänä. Meidän onneksemme rajanaapurimme ovat mukavia ja ottavat yhtälailla osaa aita-projektiin: yhteistyönä poistimme vanhan aidan ja tulemme rakentamaan ja kustantamaan uuden aidan. Vanha aita lähti moottorisahalla alle tunnissa irti ja sen hävitystä varten tilasimme viikonlopuksi siihen tarkoitetun roskalavan. Hintaa roskalavalle tuli alle 100 euroa ja samalla pääsimme eroon myös muista painekyllästetyistä puujätteistä. Kätevä kevätsiivous siis!

Seuraavaksi oli vuorossa materiaalin ostaminen ja aitaalueen siistiminen. Miehet shoppailivat tukipuut, jotka maksoivat noin 160 euroa. Säästimme vanhat aitatolpat, joihin sijoitamme tukipuut ja painamme maahan. Puutavara, jota ostimme hiottiin ja kastettiin muutamaan kertaan maalissa, jotta puu kestää paremmin olosuhteita ja säätä, eikä homehdu.

Tällä välin me naiset ajoimme niin-raivostuttavan-ylikasvaneen-ruohon entisen aidan alta: sitä ei oltu saatu siistittyä koska ruohonleikkuri ei matalan aidan alle ennen ollut mahtunut.  Note to self: jos joskus rakennat aidan, joka on nurmikon päällä niin nosta aidan alaosa niin korkealle, että voit ajaa nurmen sen alta kätevästi ja siististi. Lisäksi korkeammalle nostettu aita ei mätäne samalla lailla kuin matalalle asennettu. Jos on lemmikkejä tämän ongelman voi ratkaista laittamalla verkkoa aidan alaosaan.

Suunnitelmana on alustaa aita kuorikatteella: näin ei tarvitse ajaa nurmea aidan alta ja työ helpottuu. Lopputulos on myös paljon siistimmän näköinen. Kuorikatteen alle laitamme maisemointi- tai suodatinkangasta estääksemme vielä enemmän juurien ja kasvien läpipääsyn. Näin ollen tehtävänä on myös kaivaa nurmikko ja osa maasta aidan kohdalta niin, että siihen saa laitettua nämä väliaineet. Lapio rohkeasti käteen ja kaivamaan.

Omakotitalo ja ongelmana sokerimuurahaiset | Käytettyjen kahvipurujen ihme

Viime kesänä ongelmia ei ollut. Ei ollut muurahaisen muurahaista vaikka naapurimme niistä valittivatkin. Tänä keväänä ongelman ensioireet näyttäytyivät: lähes välittömästi kun naapurimme myrkytti talonsa sokerimuurahaisia vastaan alkoi niitä ilmestyä hiljalleen meille. Pieniä muurahaisia, ei edes jonoksi asti, mutta lähes koko ajan huomioimme niitä tallustelevan sisällä. Pian huomasimme, että pihallamme oli niitä myös paljon: siellä ne vilistivät jo jonoissa asti. Halusimme tehdä jotain asialle, ennen kuin ongelma kasvaisi liian suureksi.

Luumupuu täydessä komeudessaan!

Sokerimuurahaisten myrkytys oli meille vihoviimeinen vahtoehto. Meillä kun asustelee näitä kääpiökoiria ja kissa. Ja kaikki nuolevat ja imuroivat nurkkia sekä lattioita. Pahimmassa tapauksessa myrkytyksen kohteeksi joutuisi joku lemmikeistämme. Niinpä ensiavuksi päätimme ottaa kotikonstit käyttöön. Merisuola, kaneli ja maissijauhe ovat kaikille varmaan tutuimpia kotikonsteja. Näissä ongelmana on kuitenkin se, että jos näillä aineilla aikoo hankkiutua muurahaisista eroon näin isossa talossa niin aineksiin saa investoida jo jokusen verran euroja!

Löysimpiä sitten internetin ihmeellisestä maailmasta maailman ihmeellisimmän ratkaisun. Kahvinpurut. Kertaalleen keitetyn kahvin purut. Ja mitä ihmeellisintä: ne toimivat. Ripottelin kahvinpuruja hyvin väljästi ulkorakennuksemme ja talomme ympärille: tuloksena muurahaiset katosivat parissa päivässä eikä niitä ole sen jälkeen näkynyt. Ei siis tarvinnut liata edes sisätiloja. Ja kaikista parasta kahvinpurut menisivät joka tapauksessa käytön jälkeen kompostiin, joten periaatteessa tästä muurahaisten hävittämiskeinosta ei tullut ollenkaan edes kuluja.

Suosittelen siis kaikille, kun muurahaisia alkaa näkymään sisällä edes yksittäisiä niin reagoi nopeasti. Kerää joka päiväiset kahvinpurut ja levitä talosi ympärille. Koko talon ympärille ei siis tarvitse sirotella kahvinpuruja edes kerralla, vaan voi aivan hyvin aloittaa niistä kohdista, joissa muurahaisia näkyy. Aivan mahtava keksintö.

En tiedä toimiiko tämä muilla lajikkeilla kuin pienillä sokerimuurahaisilla, tai siinä tapauksessa, että muurahaisia on jo oikeasti jonoksi asti. Mutta kannattaa kokeilla!

Ja sitten silmän iloksi muutama ihana kuva meidän juuri kukkineesta luumupuustamme: Tässä todiste siitä, että kirsikkapuu ei ole se puutarhan kaunein!

Luumupuu

Luumupuu

Taistelu voikukkia vastaan | Miten voikukista pääsee eroon?

Jokaisella pihanomistajalla on oma mielipiteensä siitä onko voikukka luonnonkasvi vai rikkaruoho. Meille se on rikkaruoho. Voikukka menisi vielä ehkä nurmikolla, mutta koska ajotiemme on sorakiveä ja voikukat tunkeutuvat siitä jatkuvalla syötöllä läpi niin olemme päättäneet aloittaa mahdollisesti loputtoman taiston voikukkia vastaan.

Hulluahan tämä taistelu sikäli on, koska jos jollakin naapurilla voikukat kasvavat niin siemenet leviävät varmasti ja on miltei mahdottomuus päästä voikukista kokonaan eroon. Yritys on kuitenkin kova!

Ensimmäinen askel on katkaista kaikki voikukkien kukat pihalta aina kun niitä tulee - ja voi kuulkaas niitä riittää! Minulta meni juuri lähes tunti siihen, että tein tätä 1200 neliöisellä pihalla. Aina kun huokaisin helpotuksesta, että nyt (!) niin näkökiikarissa siinsi lisää keltaisia pörröpäitä ja aukeamattomia kukkasia. Huoh. Täytyy parin päivän päästä katsoa piha uudelleen läpi.

Sipulikasvien vieressä kasvavat voikukat saivat armahduksen.

 Voikukan hyötykäyttö ruoanlaitossa

 Olen kuullut myös villiä huhua voikukan hyötykäytöstä: periaatteessa kukista voisi tehdä simaa, viiniä tai olutta. Voikukan lehtiä taas voi käyttää salaatissa (keväällä ja alkukesästä), padoissa, keitoissa yms ja myös juuria voi hyödyntää. Jos siis lähtee taistelemaan voikukkia vastaa myrkyttämättä niitä ja näkee vaivaa niiden poimimiseen niin suosittelen ehdottomasti niiden hyötykäyttöä ruoanlaitossa. Täältä löytyy voikukka resepti moneen makuun!

Jos kaikki yritykset menevät mönkään, niin ehkä alistumme kohtaloomme ja ryhdymme laittamaan todenteolla ruokaa voikukista. Voikukka-ruokablogihan voisi olla mitä mielenkiintoisin idea?

Voikukan nyppiminen juurineen

Voikukkia on mahdollista irrottaa pienellä puutarhalapiolla tai jopa käsin vetämällä - tämä on kuitenkin vaivalloista, aikaa vievää ja mahdollisesti myös hyöty väliaikaista jos juuri ei katkea tarpeeksi syvältä. Myynnissä on myös tähän nimenomaiseen touhuun tarkoitettu voikukkarauta, jonka avulla voikukat pitäisi saada irrotettua kokonaan. Emme ole itse tällaista hankkineet, mutta se on harkinnassa jos sattuu silmiin kauppareissulla osumaan.

Kukkien kesäistä loistoa.

Voikukan myrkyttäminen

Voikukan myrkyttäminen on puuha mihin emme haluaisi ryhtyä. Siinä on pelkona niin nurmikon ja muiden pihakasvien kärsiminen tai kentie tuhoutuminen että lemmikit. Koska on kääpiökoiria ja kissa taloudessa niin ei haluaisi myrkkyjen kanssa alkaa pihalla leikkimään: seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Tietysti voikukille tarkotettuihin myrkkyihin voi aina tutustua. Keskustelupalstoilla olen törmännyt sellaisiin suosituksiin kuin torjuntatiiviste Toxan ja Starane.

Jatkan tilanne päivitystä kunhan pääsemme Voikukka projektissa eteenpäin: saa nähdä joudummeko tyytymään vihollisemme syömiseen!? ^^

Keväiset pihaprojektit | Uudet ja vanhat istutukset

Pääsiäinen meni enimmäkseen pihaprojektien parissa, sää suosi meitä ja se oli mitä erinomaisin tekosyy tarttua lapioon ja ryhtyä pihatöihin! Huomasimme viime kesänä ruohonleikkuun yhteydessä kuinka tätä viikottaista rutiinia vaikeuttaa aivan liian paljon yksi asia: nimittäin se, että istutusten, pensaiden ja puiden vierustaa ei ole alustettu millään tavalla vaan nurmikko kasvaa niissä kiinni.

Nurmikko on samaan aikaan ihana ja kamala asia. Kesän lempituoksuja on vasta leikattu nurmi, kesän ihanin tunne on lämmin nurmi paljaiden jalkojen alla ja vihreän pihan hohto. Nurmikon huono puoli on siinä, että se leviää alueille, joille se ei kuuluisi ja se on todella sinnikäs kasvi: nurmikon irottaminen ja leikkuu hankalista kohdista tuottaa turhia tuskaisia hetkiä.

Pihatöiden ohella voi myös nauttia lounas taivasalla ja korjata pyörän kumea.

Niinpä annan kaikille pihaa suunnitteleville ohjeen: jos teillä on puita, pensaita ja / tai kukkia, niin laittakaan jotain muuta kuin nurmikkoa kasvamaan niiden yhteyteen. Tuloksena on siistimpi ulkonäkö, vähemmän rikkaruohoja ja vähemmän tuskaisia hetkiä nurmikon leikkuun parissa.

Me alustimme vanhoja pensaita ja puita kivillä ja kuorikatteella. Ilme piristyi ja tämä helpottaa suuresti arkea. Yhden tavallista hankalemman puun alle laitoimme mehikasvipenkin, jonka päällystimme kuorikatteella ja ympäröimme tiilillä. Mikä ero! Muutos tuli halvaksi, koska rahaa meni ainoastaan kuorikatteeseen ja mehikasveihin. Tiilet ja kivet löytyivä jälleen pihan kätköistä ja sopivat erinomaisesti uusiokäyttöön.

Pihapaviljonki oli myös yksi ongelmaalue: se on alustettu laatoilla ja reunuksillä, joita ei voi ruohonleikkurilla siistiä, rehottivat todella pitkät ja epäsiistit nurmimättäät ja voikukat. Nurmimättäät olivat uhmanneet jälleen tilaa ja kasvaneet jopa paviljongin jalkojen ympärille ja laatoituksen päälle. Oli oma projektinsa repiä ja leikata nurmea tältä alueelta. Reuna-alueiden päälle laitoimme jälleen kiviä ja toivomme, että niillä on hillitsevä vaikutus nurmikon leviämiseen.

Omakotitalon pihaprojektit jatkuvat | Väliaikainen terassi pihalaatoista

Päätimme jo viime kesänä, että meillä ei ole varaa rakentaa terassia pihallemme. Ei vaikka se kuinka parantaisi pihan viihtyvyyttä. Tämä siksi, että haluamme tehdä terassin kunnolla ja suureksi. Eikä meillä yksinkertaisesti ole ollut mahdollisuutta säästää näin isoa projektia varten vuoden aikana. Muitakin menoja on ollut, kuten pienet pintaviilaukset talossa, jotka ovat yksittäisinä edullisia projekteja, mutta kun niitä kertyy enemmän niin yhtäkkiä puhutaankin isommista menoeristä. Ja emme halunneet luopua kaikista näistä pienistä parannuksista (kuten astiapesukoneen hankkimisesta, etupihan parantelusta, kasvimaan perustamisesta) terassin takia.  Niin ja tekihän uusi koiranpentummekin pienen loven vuosibudjettiin!

Kuitenkin jokainen aurinkoinen päivä painostaa meitä tekemään asialle jotain.

Mustaherukkapensaat vihertävät jo!

 Olemme päättäneet jo suurin piirtein millaisen terassin teemme, tai oikeastaan millaiset koska suunnitteilla on kaksi terassia. Ja olemme tähän suunnitelmaan saaneet sopimaan väliaikaisen ratkaisun. Sisäpihallamme on katettu pihalaatoilla terassin alku: Pihalaatat riittävät katetulle alueelle. Niinpä päätimme jatkaa tätä pihalaattaratkaisua hieman pidemmälle. Rakennamme kehikon pihalaatoille ja jatkamme pihalaatoilla terassia niin, että sisäpihalle mahtuu ruokailuryhmä ja grilli.
Terassista tulee noin 7m x 4m kokoinen.

Terassin alkumetrit.

 Arviomme kustannuksista:
pihalaatat 100 € (puolet on valmiiksi)
kehikko 20 €
Alustustlaatat, kivet ja suodatinkangas meillä on valmiina.
puuöljy 30 €

Kesällä 2015 rakennamme näillä näkymin kunnollisen terassin talon päähän, jolloin meillä on periaatteessa nämä kaksi haluamaamme terassia. Kesällä 2016 uusimme tämän tänä vuonna rakennetun väliaikaisen ratkaisun.

Tällä hetkellä terassin rakennus on alkumetreillään. Katsotaan mitä saadaan siitä aikaiseksi! Laitan kuvia sitten taas!

Omakotitalon sähkölämmitys | Sähkölasku talvella

Lupasin palata aiheeseen omakotitalon sähkölämmitys talvella. No nyt vihdoin sain oli aikaa paneutua asiaan. Vuoden 2013-2014 talvi tosin oli tavallista lämpöisempi: keskilämpötila ulkona taisi olla jossain (-5)-(-10) välillä ja vain muutamia yli -20 pakkaspäiviä. Sikäli voisin kirjoittaa vielä erillisien bloggauksen kovista pakkasista ja niiden vaikutuksista sähkölaskuun.

Vuoden alusta kahdelta talvikuukaudelta sähkölaskumme oli yht. 488,70 €. Eli siis noin kaksinkertainen kesän laskuun.  Kuukausittainen sähkölasku olisi siis 244 €. Tähän sisältyy lämmitys ja kaikki muu sähkön käyttö. Päiväsähköä on kulunut noin tarkalleen 870 kWh ja yösähköä 3560 kWh. Onpa siis ihanaa kun kesä tulee ja sähkölaskut taas pienenevät!

Pidimme talvella yölämmitystä samoin kuin kesällä muutamalla erotuksella. Ensinnäkin yötremostaatin lämpöasetus nousi asetuksesta 2 -> asetukseen 4. Toinen muutos oli, että emme pitäneet mitään huoneita ilman lämmitystä: siispä kaikissa huoneissa oli lämmitys päällä öisin. Päivisin taas märkätilojen, eli suihkun, saunan ja kylpyläosaston lattialämmitys oli 24/7 päällä ja asetuksella 3-4. Jouluvalot saattoivat tuoda oman lisäyksensä laskuun, samoin auton lämmitys, lisätarve valoille ja se, ettäö talvella sitä viettää enemmän aikaa sisällä ja kotona. Sähkölämmityksen lisäksi lämmitimme takkaa kun pakkanen meni -10 kylmemmälle puolelle.

Jos haluat käydä lukemassa tarkemman kuvauksen siitä millainen sähkölämmitys meillä, minkä kokoinen talo jne. on löydät bloggauksen täältä.

Kevät herättää pihan eloon | Projektina etupiha

Pitkästä aikaa on taas tapahtunut jotain erityistä talon omistajan rintamalla. Onneksi tämä on mieluista tekemistä. Nimittäin viime kesänä emme ehtineet vielä mitenkään pureutua pihan uudistamiseen, koska muutimme taloomme vasta heinäkuun lopulla ja talon sisäpinnat olivat ensisijaisempia projekteja. No nyt aikainen kevät on herättänyt aikaiset puutarhatontut ja olemme tarttuneet piha projektiin oikein kunnolla käsiksi! Ja pihan kunnostaminen on ollut yllättävän mukavaa puuhaa!

Alkuperöinen etupiha: nurmikkoa ja ylirehevöityneitä puita, pensaita sekä kasveja.

Ensimmäisenä projektina meillä on etupiha, koska se oli kaikista surkeimmassa kunnossa. Lisäksi etupiha oli tehty vaikeahoitoiseksi: alkuperäisessä kokoonpanossa etupiha oli kokonaan nurmikon ja ennen kaikkea erilaisten haittakavien valtaama. Löysimme voikukkia, joilla oli suuren porkkanan kokoisia juuria - ja niitä oli todella, todella paljon! Etupihan nurmikon ajelu ei ole myöskään mielekästä: välissä on aita, ilman porttia ja kivimurskepäällystetty ajopiha. Näin ollen ruohonleikkuri täytyi aina sammuttaa kesken leikkauksen kun siirtyi etupihalle. Etupiha oli myös kahdessa tasossa, maa oli epätasaista ja tiellä oli paljon istutuksia: kanervaa, kukkia, kukkapuskia ja syreeni. Nämä  myös olivat levinneet liitoksistaan, joka teki pihan hoidosta vielä suuremman urakan.

Koska alkuperäinen etupiha oli näin työläs ja vaikea hoitaa niin päätimme heti, että teemme etupihasta helppohoitoisen. Meillä on myös tarkka budjetti, koska muitakin pihaprojekteja riittää. Eli helppohoitoinen ja halpa etupiha, se oli tavoitteena.

Poistimme istutusalueelta kokonaan nurmikon, se ei ollut visuaalisesti hyvännäköinen ja oli suurin ongelma etupihassa. Tähän maan kääntämiseen meillä meni pitkä viikonloppu. Samalla poistimme turhia ja vaikeita istutuksia: etupihalle jäi vain kanervat, pari pensasta ja syreeni. Pienensimme myös tätä istutusaluetta ja samalla levensimme kivimurskapäällystettyä etuoven kulkutietä. Istutusalue päällystettiin kuorikatteella. Tulos oli mitä toivoimme siisti, helppohoitoinen ja halpa. Plussana tuli kuorikatteen mukana tuleva metsäinen tuoksu! Loppusummaksi etpihalle tuli hieman alle 80 euroa. Uusiokäytimme tiilit, laatat ja kivet mitä pihalta löytyi. Näin ollen jouduimme ostamaan ainoastaan kuorikatteen ja maisemointikankaan.

Uusittu etupiha: kuorikae valloittaa ulkonäöllään ja tuoksullaan.

Vanhan nurmikon yritimme hyötykäyttää: poistimme pihastamme tarpeettoman ja villiintyneen hiekkalaatikon, johon kasasimme paloina irrotettua nurmikkoa. Toiveena on, että nurmi kasvaisi vanhan hiekkalaatikon päälle. Jos ei kasva, tulee paikasta kasvimaa juureksille. Loput nurmet kuljetimme vanhalle tunkiolle, jossa oli puutarhajätteitä. Tällä tunkiolla on samat toiveet ja varasuunnitelmat kuin hiekkalaatikolla sillä poikkeuksella, että se saa asukikseen kurpitsoja.

Etupiha ja kuorikate.

Omakotitalossa asumisen etuja

Toisinaan ei tarvita kuin yksi Taloussanomien artikkeli muistuttamaan, kuin hyvä valinta on asua omakotitalossa. Eipä tarvitse riidellä turhuuksista, kun saa itse tehdä päätökset omasta kodistaan, sen remontoimisesta ja jopa siitä mihin autonsa parkkeeraa.

Käykääs lukasemassa! TALOUSSANOMAT: Autot ja remontit: näin taloyhtiössä riidellään. http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/04/03/autot-ja-remontit-nain-taloyhtioissa-riidellaan/20144792/310

Omakotitalo ja sähkölämmitys | Kesän sähkölasku

Omakotitalon sähkölämmitys. Tämä on aihe, josta olisin halunnut tietoa silloin kun olimme taloshoppailemassa. Suurpiirteiset vuosikulutukset, keskustelupalstojen kauhutarinat. Ne olivat ainoita lähteitä, joita löysin tästä omakotitalon sähkölämmityksen kuluista. Eli toisin sanoen ei mitään varmaa. Tämän vuoksi halusinkin kirjoittaa bloggauksen tästä aiheesta muille tietoa etsiville. Talon sähkölämmitys ja sen kustannuksethan eivät kerro mitään, jos ei samalla jaa tietoja talon koosta, muodosta, lisävarusteista jne.

Talon mitat

Talomme on 143 neliön kokoinen asuinneliöiltä. Talomme on on suurinpiirtein T-mallinen. Tämä vaikuttaa lämmitykseen siten, että lämmitys jakautuu hieman. T:n hattu on lämpimin alue talossa, kun taas T:n jalka on kylmempi. Huoneet, joissa on ovia ja isoja ikkunoita ovat kylmimpiä. Kylmin huone on ruokahuoneemme, jossa on tuplaovi ja lattiasta kattoon ikkunat. Talomme on rakennettu sekä tiilestä että puusta. Tiiliverhoilu on alhaalla ja ylhäällä puu. Talo eristää hyvin: kesäisin talo pysyy viileänä ja talvisin lämpöisenä.

Sähkölaitteet

Lämmityksen ja vesivaraajan lisäksi käytämme kannettavaa tietokonetta noin 12 h/pvä, pöytäkonetta noin 1-2 h/päivä, astianpesukonetta noin 1,5h/päivä, radiota ja tv:tä noin 4h/päivä, uunia ja hellaa noin 1h/päivä, kahvinkeitintä 1-2h/pvä ja pyykinpesukonetta noin 2 h/vko. Saunaa käytämme todella harvoin  1krt/3 kk. Poreammetta 1-3 krt/vkossa, suihkua päivittäin. Lisäksi meillä on 185 cm korkeat jääkaappi ja pakastin päällä luonnollisesti jatkuvasti.

Mikään sähkölaitteistamme ei ole erityisen energiatehokas.

Valoja käytämme korkeintaan kahdessa huoneessa kerrallaan ja ainoastaan todella tarvittaessa.

Lattialämmitys

Meidän talomme on siis sähkölämmitteinen, lattiassa on vesikiertoinen sähkölämmitys, jota säädellään jokaisessa huoneessa olevalla säätimellä: säätöjä voi muutella 0-6 asetusten välillä. Lattialämmitys toimii omasta mielestäni paremmin sähkölämmitteisessä talossa kuin patteri. Patteri lämmittää ensisijaisesti yhtä kohtaa ja tilat, jotka ovat kaukaisimpana patterista ovat kylmiä ja koleita.

Lattialämmitys taas lämmittää tasaisesti ympäri huonetta ja taloa, näin talon lähes joka kolkka pysyy tasalämpöisenä. Lisäksi matot auttavat lämmitystä: lämpö imeytyy mattoihin, joiden kohdalla lattia pitää vielä paremmin lämpöä, vaikka lattialämmityksen sulkisikin.

Päivä- ja yösähkö

Meillä on sähkösopimus, jossa maksamme eri hintaa päivä- ja yösähköstä, yösähkö on hieman halvempaa. Sähkökaapissamme on myös asetukset, että voimme valita manuaalisen koko päiväisen lämmityksen tai pelkän yölämmityksen. Olemme valinneet pelkän yölämmityksen, ainoastaan siis märkätiloissa lattia lämpenee myös päivisin. Myös vesivaraajamme lämmittää vettä ainoastaan yöaikaan.

Yölämmitys lyö itsensä päälle joka päivä tasan kello 22.22. Se myös sammuu itsestään kello 7.20 aamulla.

Tämä on toimiva tapa säästää sähkölaskuissa. Iltasella seiskan jälkeen saattaa olla hieman viileää, mutta ei liian kylmä. Tällöinkin pärjää hyvin kun lämmittää takkaa tai lisää villasukat ja pitkähihaisen päälle. Kun meillä on vieraita kumpaakaan näistä ei tarvitse tehdä: kun ihmisiä on talossa 3 tai enemmän lämpötila nousee lähes välittömästi +20.

Kesän sähkölämmitys ja sähkölasku

Kesäisin ja kun ulkolämpötila on yli +10 astetta pidämme lattialämmitystä suurimmassa osassa huoneista 2-asetuksella. Olemme tottuneet hieman viileämpään ja erityisesti kuumina kesäpäivinä on ihanaa kun lämpötila on sisällä noin 18-19 astetta. Lämpötila kuitenkin nousee heti jos talossa on 3 tai enemmän ihmistä.

Huoneissa, joita emme käytä paljon (vierashuone ja työhuone) laitamme lattialämmityksen kokonaan pois päältä. Tällöin näiden huoneiden lämpötila on noin 16-17 ovien ollessa kiinni. Märkätiloissa, eli kylpyhuoneessa, suihkuhuoneessa ja saunassa säätelemme manuaalisesti sähkölämmitystä.

Heinäkuu-lokakuu sähkölaskumme oli yhteensä 440 €/4 kk. Eli toisin sanoen noin 110 €/kk.
Päiväsähköä oli kulunut 518 kWh ja yösähköä 2281 kWh.


Kun saamme talven sähkölaskun niin teen bloggauksen myös talven sähkölämmityksestä ja sähkölaskusta.

Talvi ja pihan ensimmäiset lumityöt | Tuntemuksia

Vuonna 2013 syksy jatkui pitkään. Itseasiassa valkoinen maa saatiin vasta lähempänä tammikuun puoltaväliä tänne Poriin. Näillä uunituoeella talonomistajilla ei siis ollut arjessaan mitään uusia kokemuksia ennen tammikuuta - muun muassa siitä syystä myös pitkä väli bloggaamisessa.

Lumiaura ja -lapio oli ostoslistallamme siis turhankin aikaisin - vaivasimme sillä ystävällistä asiakaspalvelijaa jo lokakuussa, koska kuvittelimme talven tulevan pian. Ja uusina talon omistajina meiltä ei lumikolaa löytynyt! Emmepä siis olisi edes halunneet kohdata ensimmäistä lumentäytteistä päivää ilman lumikolaa. Onneksemme saimme kuitenkin odotella ensimmäistä lumenaurausurakointia tänne tammikuulle saakka!

Ruohonleikkuun lisäksi, toiseksi pelotelluin aihe potentiaalisille talonostajille on yleensä lumen auraaminen omalta pihalta ja pihatieltä. Itse kuitenkin hieman jopa odotin tätä, haluaisin suhtautua lumen luontiin positiivisesti:hyötyliikuntana. Ja sitähän se onkin: oli seuraavana päivänä hieman kädet ja yläselkä maitohapoilla, mutta ei onneksi pahasti. Mutta loppujen lopuksi ei se niin paha nakki ollut kuin pelkäsin: uutuuden vieätystä kenties? Hulluutta? En tiedä, kysykää uudestaan 5 vuoden päästä.

Kuitenkin mielummin minä valitsen lumityöt hyötyliikuntana, varsinkin näissä olosuhteissa kun omistaa autokatoksen ja auton lämmityspaikan. Kun on elänyt keskustassa useita vuosia, ilman autopaikka, ilman auton lämmityspaikkaa ja ilman autokatosta, niin pidän lämmintä, suojassa sijaitsevaa autoa suurempana plussana kuin sitä, että ei tarvitsisi tehdä lumitöitä. Koska lumitöiden tekemisestä löydän  kuitenkin hyötyäkin. Mutta yritäppä löytää positiivisia puolia siitä, että säilytät autoasi keskustassa ilmaisella parkilla tienvarressa -vuosia - kylmässä, lumessa, lumiaurauksen hautaamana, likaisena, suojelemattomana ilkivallalta. Ja aina kun lähestyt autoasi mietit onko se vielä paikallaan? Missä kunnossa? Kuinka saat sen irti lumesta ja jäästä, joihin se on peittynyt aura-auton jäljiltä? Lähteekö se vielä käyntiin? Ja ei, tällainen auton säilyttäminen ei ole valinnasta kiinni vaan siitä, että kerrostaloissa ei vain riitä autopaikkoja kaikille, varsinkaan vuokralaisille.

Siispä valitsen lumityöt ja päästän automme viettämään mukavia eläkepäiviä. Ja aina kun harmittaa lumitöiden tekeminen, muistutan itseäni siitä toisesta vaihtoehdosta.