maanantai 28. huhtikuuta 2014

Omakotitalon sähkölämmitys | Sähkölasku talvella

Lupasin palata aiheeseen omakotitalon sähkölämmitys talvella. No nyt vihdoin sain oli aikaa paneutua asiaan. Vuoden 2013-2014 talvi tosin oli tavallista lämpöisempi: keskilämpötila ulkona taisi olla jossain (-5)-(-10) välillä ja vain muutamia yli -20 pakkaspäiviä. Sikäli voisin kirjoittaa vielä erillisien bloggauksen kovista pakkasista ja niiden vaikutuksista sähkölaskuun.

Vuoden alusta kahdelta talvikuukaudelta sähkölaskumme oli yht. 488,70 €. Eli siis noin kaksinkertainen kesän laskuun.  Kuukausittainen sähkölasku olisi siis 244 €. Tähän sisältyy lämmitys ja kaikki muu sähkön käyttö. Päiväsähköä on kulunut noin tarkalleen 870 kWh ja yösähköä 3560 kWh. Onpa siis ihanaa kun kesä tulee ja sähkölaskut taas pienenevät!

Pidimme talvella yölämmitystä samoin kuin kesällä muutamalla erotuksella. Ensinnäkin yötremostaatin lämpöasetus nousi asetuksesta 2 -> asetukseen 4. Toinen muutos oli, että emme pitäneet mitään huoneita ilman lämmitystä: siispä kaikissa huoneissa oli lämmitys päällä öisin. Päivisin taas märkätilojen, eli suihkun, saunan ja kylpyläosaston lattialämmitys oli 24/7 päällä ja asetuksella 3-4. Jouluvalot saattoivat tuoda oman lisäyksensä laskuun, samoin auton lämmitys, lisätarve valoille ja se, ettäö talvella sitä viettää enemmän aikaa sisällä ja kotona. Sähkölämmityksen lisäksi lämmitimme takkaa kun pakkanen meni -10 kylmemmälle puolelle.

Jos haluat käydä lukemassa tarkemman kuvauksen siitä millainen sähkölämmitys meillä, minkä kokoinen talo jne. on löydät bloggauksen täältä.


Kevät herättää pihan eloon | Projektina etupiha

Pitkästä aikaa on taas tapahtunut jotain erityistä talon omistajan rintamalla. Onneksi tämä on mieluista tekemistä. Nimittäin viime kesänä emme ehtineet vielä mitenkään pureutua pihan uudistamiseen, koska muutimme taloomme vasta heinäkuun lopulla ja talon sisäpinnat olivat ensisijaisempia projekteja. No nyt aikainen kevät on herättänyt aikaiset puutarhatontut ja olemme tarttuneet piha projektiin oikein kunnolla käsiksi! Ja pihan kunnostaminen on ollut yllättävän mukavaa puuhaa!

Alkuperöinen etupiha: nurmikkoa ja ylirehevöityneitä puita, pensaita sekä kasveja.

Ensimmäisenä projektina meillä on etupiha, koska se oli kaikista surkeimmassa kunnossa. Lisäksi etupiha oli tehty vaikeahoitoiseksi: alkuperäisessä kokoonpanossa etupiha oli kokonaan nurmikon ja ennen kaikkea erilaisten haittakavien valtaama. Löysimme voikukkia, joilla oli suuren porkkanan kokoisia juuria - ja niitä oli todella, todella paljon! Etupihan nurmikon ajelu ei ole myöskään mielekästä: välissä on aita, ilman porttia ja kivimurskepäällystetty ajopiha. Näin ollen ruohonleikkuri täytyi aina sammuttaa kesken leikkauksen kun siirtyi etupihalle. Etupiha oli myös kahdessa tasossa, maa oli epätasaista ja tiellä oli paljon istutuksia: kanervaa, kukkia, kukkapuskia ja syreeni. Nämä  myös olivat levinneet liitoksistaan, joka teki pihan hoidosta vielä suuremman urakan.

Koska alkuperäinen etupiha oli näin työläs ja vaikea hoitaa niin päätimme heti, että teemme etupihasta helppohoitoisen. Meillä on myös tarkka budjetti, koska muitakin pihaprojekteja riittää. Eli helppohoitoinen ja halpa etupiha, se oli tavoitteena.

Poistimme istutusalueelta kokonaan nurmikon, se ei ollut visuaalisesti hyvännäköinen ja oli suurin ongelma etupihassa. Tähän maan kääntämiseen meillä meni pitkä viikonloppu. Samalla poistimme turhia ja vaikeita istutuksia: etupihalle jäi vain kanervat, pari pensasta ja syreeni. Pienensimme myös tätä istutusaluetta ja samalla levensimme kivimurskapäällystettyä etuoven kulkutietä. Istutusalue päällystettiin kuorikatteella. Tulos oli mitä toivoimme siisti, helppohoitoinen ja halpa. Plussana tuli kuorikatteen mukana tuleva metsäinen tuoksu! Loppusummaksi etpihalle tuli hieman alle 80 euroa. Uusiokäytimme tiilit, laatat ja kivet mitä pihalta löytyi. Näin ollen jouduimme ostamaan ainoastaan kuorikatteen ja maisemointikankaan.

Uusittu etupiha: kuorikae valloittaa ulkonäöllään ja tuoksullaan.

Vanhan nurmikon yritimme hyötykäyttää: poistimme pihastamme tarpeettoman ja villiintyneen hiekkalaatikon, johon kasasimme paloina irrotettua nurmikkoa. Toiveena on, että nurmi kasvaisi vanhan hiekkalaatikon päälle. Jos ei kasva, tulee paikasta kasvimaa juureksille. Loput nurmet kuljetimme vanhalle tunkiolle, jossa oli puutarhajätteitä. Tällä tunkiolla on samat toiveet ja varasuunnitelmat kuin hiekkalaatikolla sillä poikkeuksella, että se saa asukikseen kurpitsoja.

Etupiha ja kuorikate.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Omakotitalossa asumisen etuja

Toisinaan ei tarvita kuin yksi Taloussanomien artikkeli muistuttamaan, kuin hyvä valinta on asua omakotitalossa. Eipä tarvitse riidellä turhuuksista, kun saa itse tehdä päätökset omasta kodistaan, sen remontoimisesta ja jopa siitä mihin autonsa parkkeeraa.

Käykääs lukasemassa! TALOUSSANOMAT: Autot ja remontit: näin taloyhtiössä riidellään. http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/04/03/autot-ja-remontit-nain-taloyhtioissa-riidellaan/20144792/310


maanantai 27. tammikuuta 2014

Omakotitalo ja sähkölämmitys | Kesän sähkölasku

Omakotitalon sähkölämmitys. Tämä on aihe, josta olisin halunnut tietoa silloin kun olimme taloshoppailemassa. Suurpiirteiset vuosikulutukset, keskustelupalstojen kauhutarinat. Ne olivat ainoita lähteitä, joita löysin tästä omakotitalon sähkölämmityksen kuluista. Eli toisin sanoen ei mitään varmaa. Tämän vuoksi halusinkin kirjoittaa bloggauksen tästä aiheesta muille tietoa etsiville. Talon sähkölämmitys ja sen kustannuksethan eivät kerro mitään, jos ei samalla jaa tietoja talon koosta, muodosta, lisävarusteista jne.



Talon mitat

Talomme on 143 neliön kokoinen asuinneliöiltä. Talomme on on suurinpiirtein T-mallinen. Tämä vaikuttaa lämmitykseen siten, että lämmitys jakautuu hieman. T:n hattu on lämpimin alue talossa, kun taas T:n jalka on kylmempi. Huoneet, joissa on ovia ja isoja ikkunoita ovat kylmimpiä. Kylmin huone on ruokahuoneemme, jossa on tuplaovi ja lattiasta kattoon ikkunat. Talomme on rakennettu sekä tiilestä että puusta. Tiiliverhoilu on alhaalla ja ylhäällä puu. Talo eristää hyvin: kesäisin talo pysyy viileänä ja talvisin lämpöisenä.

Sähkölaitteet

Lämmityksen ja vesivaraajan lisäksi käytämme kannettavaa tietokonetta noin 12 h/pvä, pöytäkonetta noin 1-2 h/päivä, astianpesukonetta noin 1,5h/päivä, radiota ja tv:tä noin 4h/päivä, uunia ja hellaa noin 1h/päivä, kahvinkeitintä 1-2h/pvä ja pyykinpesukonetta noin 2 h/vko. Saunaa käytämme todella harvoin  1krt/3 kk. Poreammetta 1-3 krt/vkossa, suihkua päivittäin. Lisäksi meillä on 185 cm korkeat jääkaappi ja pakastin päällä luonnollisesti jatkuvasti.

Mikään sähkölaitteistamme ei ole erityisen energiatehokas.

Valoja käytämme korkeintaan kahdessa huoneessa kerrallaan ja ainoastaan todella tarvittaessa.

Lattialämmitys

Meidän talomme on siis sähkölämmitteinen, lattiassa on vesikiertoinen sähkölämmitys, jota säädellään jokaisessa huoneessa olevalla säätimellä: säätöjä voi muutella 0-6 asetusten välillä. Lattialämmitys toimii omasta mielestäni paremmin sähkölämmitteisessä talossa kuin patteri. Patteri lämmittää ensisijaisesti yhtä kohtaa ja tilat, jotka ovat kaukaisimpana patterista ovat kylmiä ja koleita.

Lattialämmitys taas lämmittää tasaisesti ympäri huonetta ja taloa, näin talon lähes joka kolkka pysyy tasalämpöisenä. Lisäksi matot auttavat lämmitystä: lämpö imeytyy mattoihin, joiden kohdalla lattia pitää vielä paremmin lämpöä, vaikka lattialämmityksen sulkisikin.



Päivä- ja yösähkö

Meillä on sähkösopimus, jossa maksamme eri hintaa päivä- ja yösähköstä, yösähkö on hieman halvempaa. Sähkökaapissamme on myös asetukset, että voimme valita manuaalisen koko päiväisen lämmityksen tai pelkän yölämmityksen. Olemme valinneet pelkän yölämmityksen, ainoastaan siis märkätiloissa lattia lämpenee myös päivisin. Myös vesivaraajamme lämmittää vettä ainoastaan yöaikaan.

Yölämmitys lyö itsensä päälle joka päivä tasan kello 22.22. Se myös sammuu itsestään kello 7.20 aamulla.

Tämä on toimiva tapa säästää sähkölaskuissa. Iltasella seiskan jälkeen saattaa olla hieman viileää, mutta ei liian kylmä. Tällöinkin pärjää hyvin kun lämmittää takkaa tai lisää villasukat ja pitkähihaisen päälle. Kun meillä on vieraita kumpaakaan näistä ei tarvitse tehdä: kun ihmisiä on talossa 3 tai enemmän lämpötila nousee lähes välittömästi +20.

Kesän sähkölämmitys ja sähkölasku

Kesäisin ja kun ulkolämpötila on yli +10 astetta pidämme lattialämmitystä suurimmassa osassa huoneista 2-asetuksella. Olemme tottuneet hieman viileämpään ja erityisesti kuumina kesäpäivinä on ihanaa kun lämpötila on sisällä noin 18-19 astetta. Lämpötila kuitenkin nousee heti jos talossa on 3 tai enemmän ihmistä.

Huoneissa, joita emme käytä paljon (vierashuone ja työhuone) laitamme lattialämmityksen kokonaan pois päältä. Tällöin näiden huoneiden lämpötila on noin 16-17 ovien ollessa kiinni. Märkätiloissa, eli kylpyhuoneessa, suihkuhuoneessa ja saunassa säätelemme manuaalisesti sähkölämmitystä.

Heinäkuu-lokakuu sähkölaskumme oli yhteensä 440 €/4 kk. Eli toisin sanoen noin 110 €/kk.
Päiväsähköä oli kulunut 518 kWh ja yösähköä 2281 kWh.


Kun saamme talven sähkölaskun niin teen bloggauksen myös talven sähkölämmityksestä ja sähkölaskusta.



sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Talvi ja pihan ensimmäiset lumityöt | Tuntemuksia

Vuonna 2013 syksy jatkui pitkään. Itseasiassa valkoinen maa saatiin vasta lähempänä tammikuun puoltaväliä tänne Poriin. Näillä uunituoeella talonomistajilla ei siis ollut arjessaan mitään uusia kokemuksia ennen tammikuuta - muun muassa siitä syystä myös pitkä väli bloggaamisessa.

Lumiaura ja -lapio oli ostoslistallamme siis turhankin aikaisin - vaivasimme sillä ystävällistä asiakaspalvelijaa jo lokakuussa, koska kuvittelimme talven tulevan pian. Ja uusina talon omistajina meiltä ei lumikolaa löytynyt! Emmepä siis olisi edes halunneet kohdata ensimmäistä lumentäytteistä päivää ilman lumikolaa. Onneksemme saimme kuitenkin odotella ensimmäistä lumenaurausurakointia tänne tammikuulle saakka!



Ruohonleikkuun lisäksi, toiseksi pelotelluin aihe potentiaalisille talonostajille on yleensä lumen auraaminen omalta pihalta ja pihatieltä. Itse kuitenkin hieman jopa odotin tätä, haluaisin suhtautua lumen luontiin positiivisesti:hyötyliikuntana. Ja sitähän se onkin: oli seuraavana päivänä hieman kädet ja yläselkä maitohapoilla, mutta ei onneksi pahasti. Mutta loppujen lopuksi ei se niin paha nakki ollut kuin pelkäsin: uutuuden vieätystä kenties? Hulluutta? En tiedä, kysykää uudestaan 5 vuoden päästä.



Kuitenkin mielummin minä valitsen lumityöt hyötyliikuntana, varsinkin näissä olosuhteissa kun omistaa autokatoksen ja auton lämmityspaikan. Kun on elänyt keskustassa useita vuosia, ilman autopaikka, ilman auton lämmityspaikkaa ja ilman autokatosta, niin pidän lämmintä, suojassa sijaitsevaa autoa suurempana plussana kuin sitä, että ei tarvitsisi tehdä lumitöitä. Koska lumitöiden tekemisestä löydän  kuitenkin hyötyäkin. Mutta yritäppä löytää positiivisia puolia siitä, että säilytät autoasi keskustassa ilmaisella parkilla tienvarressa -vuosia - kylmässä, lumessa, lumiaurauksen hautaamana, likaisena, suojelemattomana ilkivallalta. Ja aina kun lähestyt autoasi mietit onko se vielä paikallaan? Missä kunnossa? Kuinka saat sen irti lumesta ja jäästä, joihin se on peittynyt aura-auton jäljiltä? Lähteekö se vielä käyntiin? Ja ei, tällainen auton säilyttäminen ei ole valinnasta kiinni vaan siitä, että kerrostaloissa ei vain riitä autopaikkoja kaikille, varsinkaan vuokralaisille.



Siispä valitsen lumityöt ja päästän automme viettämään mukavia eläkepäiviä. Ja aina kun harmittaa lumitöiden tekeminen, muistutan itseäni siitä toisesta vaihtoehdosta.


tiistai 3. syyskuuta 2013

Syksyn satoa | Luumuja, mustaherukoita, pihlajanmarjoja ja karviaisia

Pihlajanmarjat keittymässä.
Aina kun muuttaa uuteen kotiin tulee eteen erinäisiä ongelmia ja yllätyksiä. Toisinaan kuitenkin tulee eteen positiivisiakin yllätyksiä, jotka muistuttavat siitä, kuinka mahtava päätös se muutto oli. Onneksi tässä kodissa ei ole tullut muuta päänvaivaa vastaan kuin rikkinäisiä kodinkoneita ja pintaviilauksen tarpeita.

Elokuun lopussa muistin taas miksi olen aina halunnut muuttaa omakotitaloon. Ei ainoastaan oman rauhan, ulko-oven ja vapauden takia, vaan myös pihan tuoman ilon vuoksi! Meidän uusi ja ihana pihamme on tuottanut vaikka mitä ihania yllätyksiä: tatteja, mustaherukoita, karviaisia, luumuja..Ja kun ruokabloggaaja kerran myös olen niin tämähän tarkoittaa ilmaista ja tuoretta torivalikoimaa minulle!

Kotipihan luumuja <3
Olen aivan innoissani kerännyt herkullisia marjoja ja hedelmiä. Olen valmistanut niistä mehua, ligööriä, hilloja, hyytelöitä ja chutneya. On aivan uskomattoman mahtavaa päästä hyötymään oman pihan tuotoksista. Suurin yllättäjä on ollut luumupuumme: se tuottaa ihan uskomattoman määrän luumuja. Ja ennen kaikkea nämä luumut ovat todella mehukkaita ja herkullisia. Minä kun pelkäsin, että luumu ei menestyisi näin pohjoisessa.

Herkullista pihlajanmarjahilloa.
Ensi vuonna aiomme istuttaa lisää hyötykasveja. Toiveissa on tyrnipensaat ja ehkä karhunvatukat!

Syksy tuo muutamin mukanaan kuin ainoastaan marja- ja hedelmäsatoa: nimittäin tunnelmaisia syysiltoja. Olemme täysin hurahtaneet ulko- ja takkatuleen! Mukavaa syyskuun alkua kaikille!

Tatit.




Biojätteen kompostointi | Tuleeko siitä mitään?

Prinsessoista biojätteeseen. Puolitoista kuukautta on vierähtänyt siitä kun hankimme kompostin. Biojätettä meillä tulee 1-5 pss (5 l pussi) viikossa. Eniten biojätteissämme on kahvinpuruja, kanamunien, vihannesten, kasvisten ja hedelmien kuoria. Lisäämme myös hieman talouspaperin silppua biojätteen sekaa, jotta se ei tulisi liian märäksi. Lihaa ja luita kompostiin ei saa laittaa, joten jos niitä jää menevät ne sekajätteisiin. Alustimme kompostimme puutarhajätteillä: risuilla ja ajetulla ruoholla. Parin viikon jälkeen saimme myös ostettu kompostiherätettä, jota lisäsimme aluksi kompostin pohjalle ja nykyään jokaiseen biojätepussiin.

Aluksi kompostissa ei tuntunut tapahtuvan mitään. Ei siis yhtään mitään. Lämpötila oli 15 astetta, komposti ei haissut miltään. Siellä ei tuntunut elävän tai haisevan mikään: ei edes niin tuttu biojäteroskiksen haju. Kun aloimme lisäämään kompostiherätettä lämpötila nousi hieman: 19 asteeseen. Pikkukärpäset ilmestyivät yhden appelsiinikuorilastin jälkeen. Myös hajua alkoi muodostumaan, mutta niin kai ilmeisesti kuuluukin? Mädän kanamunan hajuinen se ei kuitenkaan ole. Lopulta kärpäset katosivat. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Odotamme siis suurella mielenkiinnolla milloin todellinen elämä kompostissamme alkaa ja siitä on ilmeisesti merkkinä nopea lämpötilan nousu. Jännittää kuitenkin vähän se, ehtiikö tämä tapahtua ennen kuin talvi tulee. Nyt on jo syyskuu ja yöt kylmiä. Jos kompostimme ei lähde elämään talvipakkasiin mennessä täytynee kai harkita biojätteiden heittämistä sekajätteisiin talven ajaksi ja yrittää ensi keväänä uudestaan.