tiistai 9. heinäkuuta 2013

Meidän talo | Sen oikean löytäminen

Kävipä kerran niin kuin sadussa, että menetimme sydämemme ensimmäiselle.

Olimme tehneet hyvin paljon pohjatyötä ja tutkiskelua ja olimme suhteellisen nihkeitä lähtemään katsomaan näytölle taloja, jos niissä oli jotain vikaa. Päätimme kuitenkin valkata muutaman yksilön, jotka näyttivät paperilla aivan erinomaisilta. Ja siitä se sitten lähtikin.

Välittömästi kun astuimme ensimmäisen talon näytöltä ulos, oli molemmilla olo, että se oli nyt tämä tässä. Tämä on meidän kotimme. Ja tämä on saatava. Hullua vai mitä?

Talo oli todellisuudessa parempi kuin paperilla, tai tässä tapauksessa Oikotie.fi- esittelysivulla. On totta, että siinä oli puutteita, mutta ne olivat helppoja puutteita. Talo täytti lähes kaikki toiveemme.

Sen pohjapiirrustus oli juuri meidän toiveidemme mukainen, persoonallinen. Huonekorkeus oli ihanan korkea paikoitellen, jopa noin 3,5 m.
Talossa oli iso olohuone, keittiö ja ruokahuone, joita ei oltu eritelty erillisiksi huoneiksi. 
Talossa oli isot ikkunat, ja niitä oli sopivan paljon: luonnon valoa siis riittää.
Makuuhuoneita oli 4, mahdollisuus vierashuoneeseen ja työhuoneeseen.
Päämakuuhuoneessa oli vaatehuone.
Lattiat olivat kauniit, hyväkuntoiset ja hyvää materiaalia: laminaattia ja laattaa.
Talossa oli kaksi wc:tä, erikseen suihkutiloista. Myös kodinhoitohuone löytyy.
Talo sijaitsi toivealueellani, Tuulikylässä. Alue on uutta asuinaluetta, sopivan lähellä, mutta myös sopivan kaukana keskustasta. Rauhallinen asuinalue, kaunis maisema, paljon uusia taloja. Vuoden päästä parin kilometrin päähän valmistuu Satakunnan isoin ostoskeskus, joten palvelut ovat  paranemaan päin.
Talossa oli tarpeeksi neliöitä, 143 m2. Pihaakin oli riittävästi, hyvillä valmiilla istutuksilla ja aidalla: 1208 m2.
Pihalla oli autokatos ja ulkovarasto.
Talo oli rakennettu 2002 ja laajennettu 2006, sopivan ikäinen meidän toiveisiimme siis.
Talo oli hinnaltaan mahdollisen rajoissa, kun hintaa vertasi talon neliöihin ja ikään.

Lattioiden tärkeys.

Näiltä osin talo siis täytti toiveemme vallan mainiosti. Olihan siinä muutamia ongelmiakin:

Talossa oli sähkölämmitys, mutta kuten olemme jo aiemmin maininneet niin Porissa ei harrasteta maalämpöä vielä yhtä paljon kuin muualla. Onneksi tämä on kuitenkin korjattavissa. Plussana kuitenkin, talossa oli vesikierteinen lattialämmitys, eikä patterillinen.
Talo oli vuokratontilla. Vuokra ei ole päätä huimaava (600 euroa/vuosi), mutta haluaisimme omistustontin. 
Talossa oli paljon viimeistelemättömiä kohteita: toisesta wc-pöntöstä puuttui vedenhuuhtelun painike, yhdestä hanasta puuttui sulkija, listat olivat hyvin kuluneet, talo oli tyhjillään, mutta sinne oli jätetty epämääräisiä tavaroita ja seinähyllyjä.
Talossa oli kamalat tapetit. Tämä on tietenkin mielipidekysymys, mutta tapetit eivät olleet ainoastaan vanhahtavat vaan myös kuluneet puhki, niihin oli piirretty ja ne olivat paikoittain likaiset. Tapetit olivat talon identiteetin tiellä. 
Kodinhoitohuoneessa lattian ja seinän välissä oli rako, jolle ei saanut selitystä.
Kodinhoitohuone oli myös liian pieni omaan makuuni.
Suikuhuoneen ovikarmi oli tummunut ja pahan näköinen.
Pihan kasvit huusivat sitä, että niistä ei oltu pidetty huolta.

Talossa oli myös muutama yllättävä plussa, joita emme olleet edes harkinneet:

Talossa oli toinen iso kylpyhuone, jossa oli paljon säilytystilaa ja viihtyisä, ilta-auringollinen poreamme! Kylpyhuone oli hyvin tyylikäs ja se huokui spa-henkisyyttä.
Talossa oli jopa NELJÄ ulko-ovea. Yksi ulko-ovista oli kahden oven aukko, joten jopa isot huonekalut mahhtuisivat ovesta sisälle.
Talo oli ulkomuodoltaan viehättävä, yksikerroksinen talo. Se oli valmistettu sekä puusta että tiilestä.
Talossa oli myös varaava takka.

Aivan erinomaisen paljon hyviä puolia ja myös muutamia, korjattavia huonoja puolia. Silti tämä talo tuntui heti kolahtavan meihin. Se tuntui kodilta. Seuraavaksi siis pankkiin esittelemään uutta toivetta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti