keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Muutto kerrostalokaksiosta omakotitaloon

Se tunne, kun neliöt kolminkertaistuvat. Se tunne, kun kerrankin tilaa on.

Muutimme 47 neliöisestä kerrostalokaksiosta 143 neliöiseen omakotitaloon. Muutos oli suuri. Joku voisi kuvitella, että tilaa jää valtvasti tyhjäksi. Tämä ei kuitenkaan täysin pidä paikkansa. Yllättävän paljon sitä saa kerättyä elämää ja tavaraa 47 neliöön. Vaikka edellisessä asunnossamme oli vain baarikeittiö/tupakeittiö olohuoneen yhteydessä niin todellisuudessa edes omakotitalomme erillinen iso keittiö kaappeineen ei meinaa riittää minulle. Tarvitsisin enemmän kaappi ja työskentelytilaa: ruokabloggaajan elinikäinen ongelma nääs.

Makuuhuone vaatehuoneineen täyttyi myös muuton yhteydessä alta aikayksikön. Mutta tämä ei lieni ihme? Kolme muuta makuuhuonetta (KYLLÄ, KOLME MUUTA, JA MEITÄ ON VAIN KAKSI.)saivat uuden tarkoituksen. Yksi pääsi vierashuoneeksi, toinen työhuoneeksi. Nämäkin huoneet täyttyivät ilman mitään ongelmaa. Ainoaksi ihmetyksen aiheeksi jäi neljäs makuuhuone. Sillä ei ole oikein mitään virkaa, koska kirjastoksi se ei muodoltaan ja sijainniltaan sovi. Kai siitäkin toistaiseksi tulee yksi vierashuone, huonekalut vain uupuvat.

Olohuoneen saimme sisustaa kokonaan uusiksi ja hyvä näin, ei minun lähes 10 vuotta vanha opiskelijaasuntoon ostettu 2,5 hengen vuodesohva enää ole elämänsä voimissa. Mutta se toimii edelleen erinomaisen hyvin vierashuoneessa sänkynä. Ruokailuhuone, tai meillä tuttavallisemmin aurinkohuone sai uuden sisustuksen myös: olen aina unelmoinut ruokapöydästä, jossa saa illallistaa jopa 8 hengen voimin. Ja nyt ensimmäistä kertaa elämässäni pääsen toteuttamaan tämän haaveen, koska meillä on siihen tilaa.


Eli todellisuudessa talomme täyttyi hyvinkin pian ja pienillä sijoituksilla. Yksi makuuhuone on tyhjillään kunnes löydämme sinne tarpeeksi edullisesti vierasvuoteen. Aurinkohuone sai unelmieni ruokapöydän tuolineen. Olohuoneeseen ostimme kauan kaipaammamme ison ja viihtyisän sohvan. 


Ja näin neliöt täytettiin tässä talossa, jota voin jo kutsua kodiksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti