Kaikki kävi lopulta varsin nopeaan. En tiedä onko tämä tavallista, mutta olen aina kuvitellut, että talon ostamis-prosessissa menisi paljon aikaa - tai ainakin enemmän aikaa.
Kun olimme löytäneet talon, jonka halusimme niin pohdimme vielä kertaalleen paljon olimme valmiita siitä maksamaan. Sitten varasimme yksityisnäytön talolle. Mukanamme piti tulla eräs ystävämme, jonka olisi tehnyt talolle pintapuolisen kuntotarkastuksen, mutta hän estyi tulemasta paikalle, koska oli sairas.
Niinpä menimme talolle jälleen kerran kahdestaan. Yritimme löytää neuvoja, miten taloa kannattaisi tutkailla ja mihin kiinnittää huomiota: valitettavasti tällä kertaa internetin ihmeellinen maailma petti meidät. Ainakaan me emme löytäneet minkäälaista ohjeistusta kiinteistön kuntotarkastus for dummies tietoa. Ainoa mitä kehotettiin tekemään oli koputtelemaan seiniä, kokeilemaan hanoja, wc-pönttöjä, ovia, elektronisia laitteita, nuuskimaan ilmaa ja sen sellaista.
Niinpä menimme talolle koputellen ja kysellen. Joku voisi tietysti sanoa, että älä luota kiinteistövälittäjään, hänen työtään on myydä talo. Mutta toisaalta tuskimpa hänen tarkoituksensa valehdellakkaan on, koska jos ostamme talon väärissä oletuksissa sen kunnosta ja tarpeista, niin helpostihan siitä jää kiipeliin. Ja onhan kyseessä kiinteistövälittäjänkin ammatillinen maine, joka on helposti upotettu pohjamutaan näinkin pienen kokoisessa kaupungissa.
Vietimme talolla yli tunnin. Tämä todellakin kannatti tehdä ajan kanssa. Kävimme läpi lähes kaikki talon ongelmakohdat ja niiden mahdolliset ratkaisut. Lopuksi kiinteistövälittäjä kysyi meiltä millä mielellä olemme talosta nyt. Tahdoimme tehdä ostotarjouksen ja kerroimme sen summan. Pyysimme kiinteistövälittäjää kertomaa rehellisen mielipiteensä ostotarjouksen läpimenemisestä.
Niinpä täytimme paperit ja kiinteistövälittäjä lupasi soittaa heti kun saa edes suullisen mielipiteen myyjiltä. Sanoimme, että meille saa ilmoittaa samana iltanakin vaikka menisi kuinka myöhään. Ostotarjouksen raukeamispäivä laitettiin yllättävän kauaksi: jopa 5 päivän päähän, koska toinen myyjistä oli ulkomailla työmatkalla ja hänen allekirjoitustaan ei välttämättä olisi saatu kahdessa päivässä, joka oli toiveemme raukeamispäiväksi.
Siitä alkoikin sitten hurjan tiivis jännitys. Ajattelimme, että emme saa ikinä unta ja viikonloppukin menee piloille kun vain odotamme jännityksessä. Olihan nyt kyseessä elämämme isoimmat kaupat. Iloksemme ja suureksi yllätykseksemme kiinteistövälittäjä soittikin jo samana iltana kello 21.32. Hän oli saanut suullisesti vihreää valoa myyjiltä ja paperit allekirjoitettaisiin seuraavana maanantaina.
Tämä toi mukanaan aivan uskomattoman tunteen: meistä tulisi omakotitalon omistajia jo kahden ja puolen viikon päästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti